Mitä tekisin jos en neuloisi?

Kysyin mieheltäni eilen illalla: Mitä mä tekisin jos en neuloisi? 

Viimeisen viikon aikana olen neulonut aamulla useamman tunnin tilauksia ja illalla "omia töitä" useamman tunnin. Aikaa siis tuhrautuu puikot kädessä aikamoinen lovi vuorokauden tunneista. 

Miehen vastaus oli selkeä: "sä varmaan lukisit, kävisit lenkillä, kirjoittaisit tarinoita tai sit vaan askartelisit."

Totta.

Neulominen on mulle kuin henkireikä. Päivä ei ole hyvä, jos en ole saanut viettää aikaa lankakerän ja puikkojen parissa. 

Tällä hetkellä se on ihan hyvä näin.

No, mitäpä sillä useamman tunnin neulomisella päivittäin sitten saavuttaa? 

Tässä kuvia ja muutama sananen valmistuneista töistä tässä viikon sisässä:

Yhteensä viikon aikainen saldo kulutetuista lankakeristä... Yhteensä 550g lankaa!

Ensimmäisenä tällä viikolla valmistui metsänvihreät palmikkosukat, joissa koristeena palmikkoja, puunappeja ja pitsinauhaa. Lankana Novitan 7-veljestä, napit prismasta askarteluosastolta ja pitsinauha Tallinnasta Karnaluksista.

Seuraavana valmistui kälyn vauvalle peitto virkaten. Viimeistelyn se vielä tosin saa, kunhan tilaamani valkoinen fleece-kangas ja silkkinauha saapuvat. Kokonaiskuvaa siis tulossa myöhemmin! 

Lankana Novitan Baby Wool sekä Aaria. Valkoinen reuna on simppeli röyhelö, sillä alunperin ajattelemani pitsi ei ollutkaan mielestäni hyvä tähän peittoon. Baby Woolia kului yhteensä 5 kerää, Aariaa 2 - yhteensä siis 350g!

Tein myös Kalenterimanian blogiin ohjeen virkattuun kirjanmerkkiin, joka on helppo tehdä kenen tahansa - vaikkei olisikaan aiemmin virkannut.

Mies rupesi valittelemaan jalkojen palelemista lähestulkoon ajallaan, joten nappasin pari kerää Novitan Polaris-lankaa. Äkkiäkös tämmöisessä vakavassa Neuloosissa sukat vääntää, vaikka koko onkin 45. 

Iloinen ja onnellinen mies vetäisi lämpimät sukat jalkaansa tänään töistä tullessaan.

Puikoilla on viikon kolmannet villasukat ja nyt aloitan jopa itselleni tekemään ranteenlämmittimiä, katsotaan tuleeko valmista vai jääkö ne puolitiehen - suutarin lapsella kun ei ole kenkiä. 

(Eipä ole vielä lapsellekaan villasukkia tehtynä...)

Torstai on toivoa täynnä

Torstaiaamu sai ihanan käänteen, kun puhelimeni soi. Ilokseni tajusin, että minulle soitti kesätöiden aikainen esimies, joka oli juuri sillä asialla kuin kuvittelin. "Olisitko halukas tulemaan meille sijaiseksi vuoden loppuun saakka?"

Mun teki kirjaimellisesti mieli kiljua. Tottakai mä tulen! Erittäin mielelläni! Sillä työilmapiiri, työajat ja työ itsessään olivat jo kesällä niin loistavia, että syöksyn pää kolmantena jalkana takaisin nyt kun siihen annettiin mahdollisuus.

Syksy tekee tuloaan, kelit viilenevät ja kotona saa lämmitellä takkatulen loimussa.
Nyt katson todella suurella innolla koko loppuvuotta. Ei tarvitse rämpiä työttömänä ja pienituloisena läpi harmauden, vaan saa käydä töissä ja nauttia siitä ilosta sekä väsymyksestä minkä työ tuo mukanaan.

Työmatkat tulevat olemaan ehkä mielenkiintoisin osuus syksystä, sillä suomen syys- ja talvikelit ovat juuri sitä itseään, harmaata, liukasta, sateista. Työmatka on 60 kilometriä, ja rajoitusten mukaan ajaen talvella voisin veikata matkan kestävän n. tunnin verran. Mitäpä sitä ei tekisi ihanan työpaikan eteen?

Nyt työstän villasukkatilausta, seuraavat villasukat saankin sitten jo alkuviikosta puikoille. Nämä ovat syntyneet siis parin päivän sisässä.

Tänään lähden käymään vielä rakkaan kälyni luona, onneksi työt ovat kannettavassa muodossa toistaiseksi ja ehdin neulomaan samalla kun rupatellaan.

Love life!

Valmistujaiset

Viikonloppuna tulikin juhlittua valmistujaisjuhliani! Pienimuotoiset, intiimit juhlat olivat juuri sitä mitä tarvitsin. Omat vanhempani, miehen äiti ja rakas kälyni saapuivat ensimmäisenä ja kahviteltiin kaikessa rauhassa keskenämme.

Ensimmäisenä pöydässä oli salaattia eri lisukkein ja voileipäkakkua, jonka jälkeen sitten aloitimme kakun, joka tällä kertaa ei ollut minun tekemäni! Äitini halusi, että saan mahdollisimman stressittömän juhlapäivän. Sitähän se vallan olikin!

Aamulla olin noussut tavalliseen tapaan miehen aamuvuoron mukaisesti 5 aikaan aamulla, siivoilin rauhassa (ja silti ei mennyt siivoamiseen kuin 30 minuuttia... Hämmentävää!), lounastin ja virkkasin Helmikuussa syntyvälle poikamme serkulle peittoa Novitan Baby Woolista. Malli on muotoutunut jo mieleeni, peiton perusmallina vain iso isoäidin neliö, jonka reunoille virkkaan valkoista pitsiä, reunimmaiseen reikäriviin pujotan silkkinauhaa ja peiton taakse ompelen ehkä vielä valkoisen ohuen fleece-peiton. 

Juhlat olivat todella onnistuneet ja mun stressitaso pysyi hyvinkin matalana. Talo tyhjeni ensimmäisistä vieraista ja tämän jälkeen mieskin paineli nukkumaan - ylityöt kutsuivat yöksi töihin. Anoppi otti poikamme yökylään, ja talo oli siis todellakin hiljainen! Ystäväni helsingistä saapuivat illalla, ja jatkoimme juhlia heidän kanssaan. Nautimme salaattia, voileipäkakkua ja kakkua, mieheni lähti töihin ja me siirryimme terassillemme viettämään iltaa lyhtyjen loisteessa, tähtitaivaan luodessa omaa tunnelmaansa.

Viikonloppu oli siis erittäin onnistunut ja tykästyin keittiöön luodusta pinkistä värimaailmasta niin, etten taida ihan heti luopuakaan tästä... Tosin se vaatii ostoksilla käymistä, sillä pöytien pinkit pöytäliinat ovat paksuhkoa paperia!

Kun ideasta syntyy luomus

Minulta tilattiin jokin aika sitten "ei niin perinteinen" kaulahuivi, jonka ideointiin annettiin minulle suht vapaat kädet. Selailin inspiraation lähteeksi Pinterestiä ja törmäsin tähän:

Ohjekin joidenkin mutkien kautta löytyi, mutta lopulta päädyin neulomaan niin, että lähinnä vain otin kuvasta mallia, ilman ohjetta.

Lankana Lankamaailmasta löytynyt musta, kultaa kimaltavainen Anisia Lamé Kid-Mohair. Puikot KnitPron 4,0mm pyöröpuikot 80cm kaapelilla. Silmukoita parhaimmillaan 326, joten työläshän huivi olikin! Malli oli mukava neuloa, ja 326 silmukalla tarvitsi neuloa vain muutamaan kertaan, lähinnä huivimallin tekeminen oli yhtä lisäämistä ja kaventamista. 

Huivi valmistui keskiviikkona tällä viikolla ja olen hyvin hyvin onnellinen! Jälleen pääsee seuraavan tilaustyön kimppuun. Tietenkään kaulahuivi ei oikein malttanut asettua henkarille kunnolla, joten pyysin malliksi ihanaa ystävääni Mira Jyläskoskea, joka mallasi huivin päälleen ja minä räpsin muutaman kuvan hänen kamerallaan. Aika onnistuneita otoksia, vaikka itse sanonkin (kai nyt kun malli on niin kaunis)!

Syksy tulee, oletko valmis? ;)

Kaksi erilaista työskentelytapaa

Pian häämöttää toiminimen perustamisen ensimmäinen vuosipäivä! Mihin aika onkaan hävinnyt?

Yrittäjyys on ollut mukavaa. Huonojakin puolia tähän tietty mahtuu, mutta onneksi näin pienellä toiminnalla vielä ei niitä huonoja kasaudu liiaksi asti. Kuluneen vuoden aikana olen kokeillut kahta erilaista toimintatapaa, millä saisin työstä itselleni mahdollisimman jouhevaa, mukavaa ja mielekästä.

1. Ensimmäisenä päädyin tekemään montaa tilausta samaan aikaan, parhaimmillaan keskeneräisiä tilauksia on ollut kymmenen, ja niitä valmistui hyvin tasaiseen tahtiin. Jossain vaiheessa tämä toimintatapa alkoi tökkiä, sillä se tunne, että niin monta työtä on kesken oli jokseenkin lamaannuttava. Välillä oli päiviä kun en saanut poimittua käteeni yhtäkään ainutta tilausta, sillä ajatus kymmenestä keskeneräisestä työstä sai kavahtamaan. Mukavinta kuitenkin oli se, että jos yksi tietty tilaus ja sen tekeminen ei ollutkaan "sen päivän juttu", oli helppo jatkaa jotain toista tilausta. 

Tästä tulee mieleen se kun lähdin toteuttamaan pian tasan vuosi sitten lokakuun alussa tulleita tilauksia. Viidet tennarisukat tilattiin isänpäivälahjaksi - minähän lupauduin. 

Päätin tuolloin, että teen kaikki viisi samassa tahdissa. Tennarisukat eivät olleet kovin pienitöiset! Välillä meinasi usko loppua, mutta mä selvisin siitä ja viidet tennarisukat lähtivät maailmalle isänpäiväksi. 

2. Nyt olen siirtämässä toimintaa pikkuhiljaa "tilaus kerrallaan"-mentaliteettiin. Ensin yritän viimeistellä jo keskeneräiset tilaukset aikataulussa joka on sovittu tilaajien kanssa, jonka jälkeen vastaanotetut tilaukset neulon tai virkkaan järjestyksessä. Keskeneräisiä tilauksia saisi olla kerrallaan max 2kpl. Se voinee olla loogisin tapa kuitenkin toteuttaa mahdollisimman tuottavasti ja mukavasti. 

Tätä olenkin jo aiemmin soveltanut vielä harrastelija-vaiheessa ollessani. Sain viime syksynä suuren kasan tilauksia lasten kettuhuiveista, ja jokaiselle halukkaalle jaoin ns. vuoronumeron. Tein yhden tilaajan huivin/huivit kerrallaan ja siirryin jonossa seuraavaan. Se toimi. 

Tuhat ja yksi ideaa - Pinterest

Huomaan seikkailevani Pinterestin ihmeellisessä maailmassa niinä aikoina kun en neulo. Ei ole helppoa ei! Tehtävien töiden lista mielessä vaan kasvaa, kun jokaisen idean haluaisi toteuttaa. 

Olen tähän asti ehtinyt pääasiassa neulomaan lähinnä vain tilauksia, sillä kyllä niissä vaan työtä riittää! Kokeilen uusia työskentelytapoja (niistä lisää myöhemmin) parhaillaan. Uskon, että parhaiten pitäisin mieleni virkeänä jo sillä, että kokeilisin tehdä välillä "välipäivinä" omien ideoiden toteuttamista.

Pinterest on loistopaikka hakea inspiraatiota, ohjeita ja vinkkejä neulomiseen ja virkkaamiseen (ja kaikkeen muuhunkin mahdolliseen!!). Selaan pinterestiä ja hämmästelen ääneen "ooh"-ääniefektien kera kaikkia kuvia, muiden tuotoksia.

Välillä jopa saattaa iskeä pieni alemmuudentunne, kun selaa kaikkia ihania malleja. Mielessä käy se, kuinka en ikinä osaisi tehdä mitään noin hienoa tai omat neuleet vaan kalpenevat muuten vain kaikkien hienouksien rinnalla. Palautan itseni taas maanpinnalle ja huomautan itselleni, että olenhan kehittynyt roimasti siitä mistä lähdin silloin kun ekaa kertaa puikot ja langan käteeni sain. Ja vaikka oma kehu haiseekin, on ne omatkin tekeleet kauniita.

Haluaisin tehdä ranteenlämmittimet, pannan, ipadille pussukan, sukuun syntyvälle vauvalle peiton, vauvojen sukkia, tumppuja... Villasukkia. Vauvan turvakaukaloon peitteen. Vaunuverhon. Kassin. Kirjanmerkkejä, koreja.... Lista on loputon. 

Sain nyt tällä viikolla valmiiksi melko suuritöisen mohair-kaulahuivin (kuvia tulossa myöhemmin), ja nyt päätin palkita itseäni hieman sillä, että tänään saisin vielä tehdä juuri sitä mitä haluan. 

Mutta mikä olisi se mistä aloittaisi niistä tuhannesta ja yhdestä ideasta jotka olen mieleeni jo poiminut?

Mikä musta tuleekaan isona?

Viime viikon perjantaina koitti vihdoin ja viimein päivä, jona sain allekirjoitetun todistuksen valmistumisesta Turun Ammattikorkeakoulusta. Viisi vuotta kerkesi vierähtää, vaikka välillä tuntuikin ettei rupeama ole koskaan ohitse. Alunperin tähtäsin kätilön ammattiin, mutta keväällä tulin päättäneeksi että sairaanhoitajana minulla on myös ura edessä joka riittää minulle vallan mainiosti. Olinhan minä miettinyt sitä vaihtoehtoa jo vuoden verran - en vain ollut vielä valmis luovuttamaan kätilön uran haaveestani viime syksynä. 

Luovuin haaveestani ja nyt minulla on todistus valmistumisesta sairaanhoitajan ammattiin. Ihanaa? Upeaa? Loistavaa? Miltä nyt tuntuu? Tiedänhän minä että pitäisi tuntua superloistavalta että vihdoin minulla on ammatti ja olen valmistunut koulusta.

Mutta, lähinnä tuntuu oudolta. Mulla on ammatti, josta olen ylpeä. Mutta, mähän olen työtön. Käsityöyrittäjä kyllä, mutta työtön sairaanhoitaja. Valitan, (lähinnä itsekseni) vaikka kuinka käsityöyrittäjän ammatti kiehtookin ja tästä elannon haluaisin saada - on mahdotonta päästä niihin tuloihin mihin sairaanhoitajana voisin kokopäivätöissä päästä, lähes mahdottomuus käsin neuloen elättää itsensä ja perheensä... Surku, rakastan käsityöyrittäjänä toimimista!

Monia työhakemuksia myöhemmin olen nyt vielä toistaiseksi (kuin se musta vaan tuntuu et YHÄ) työtön, enkä tiedä muusta kuin että kokoaikatyö olisi elämäntilanteeseeni sopivin, kun mies tekee jo kolmivuorotyötä ja lapsella on jo hoitopaikka jota emme halua vaihtaa... 

Vaihtoehtoja silti olisi runsaanlaisesti, mutta silti liian vähän siihen nähden että töihin pitäisi oikeasti päästä. "Tällä alalla riittää töitä" -lauseen olen kuullut miljoona kertaa, mutta kuinka asian laita todellisuudessa nykyään ylipäätään onkaan sellainen, ettei töitä noin vaan löydetäkään. Varsinkaan tässä valmistumisen kynnyksellä ja kun suhteitakaan ei oikein ole mihinkään suuntaan. Etenkään kun en ole täysin varma siitäkään mitä haluan. 

Tällä hetkellä silti riittäisi vaan se työpaikka jonne mennä. Ei auta muu, kuin vaan jatkaa työnhakua ja toimia samalla yhä sivutoimisena käsityöyrittäjänä - ehkä mä joskus vielä tiedän mitä mä oikeasti haluan tehdä. 

Realiteetit tälle päivää ovat silti selvillä - musta, kultaa kimaltavainen kaulahuivi mohairlangasta valmistuu pian!

Mitä löytyy käsityöläisen kassista?

Käsitöiden teko voi olla hurjaa välineurheilua... Joku tyytyy muovisiin, toinen metallisiin ja kolmas bambuisiin puikkoihin - listaa voisi jatkaa todella pitkälle. Silmukkamerkit, -pidikkeet, mittanauhat, neulat, sakset... Kaikki mahdollinen! Mitä siis minun käsityökassistani löytyy?

Virkkuukoukut:

Minulla on virkkuukoukut käytössä, jotka tilasin n. Vuosi sitten ebaysta. Koukut ovat eri värisiä, metallia ja tulivat pinkissä keinonahkaisessa kotelossa, jonka voi sulkea vetoketjulla. Virkkuukoukkuja on koosta 0,5mm aina kokoon 6,5mm asti. Tällä hetkellä 0,5mm ja 2,0mm koukut ovat lainassa ystävällä.

Käytän virkkuukoukkuja virkkaamisen lisäksi myös silmukoiden poimimiseen silloin tällöin. 

Omistan myös bambupuiset virkkuukoukut, jotka ovat varalla jos metalliset häviävät. Bambuisia kokeilin aikanaan, mutten tykännyt niin kovin niiden tuntumasta virkatessa, joten ne jäivät varasijalle. Ompelin virkkuukoukuille oman pussukan ja nyt ne säilyvät hyvin siinä. 

Neulepuikot

Ihastuin magic-loop tekniikkaan viime syksynä, ja nyt en ole muuta enää yrittänytkään tehdä. Siksi hankin viime jouluna itselleni pyöröpuikkosetin, jossa kaikki puikot 3,5mm alkaen 8mm asti. Aikanaan aloitin neulomisen metallisilla puikoilla, siirryin jonkun suosituksesta bambuisiin ja ne olivat ihanan keveät ja hiostamattomat verrattuna metallisiin. Lopulta päädyin kokeilemaan sekä koivuisia, että ruusupuisia puikkoja ja ihastuin ruusupuisiin. 

Jämäkkä muttei raskas, köykäinen muttei liian kevyt, sileä- ja kiiltäväpintainen, muttei kuitenkaan liian liukas, olematta silti liian karkea. 

Knitpron puikkosetti tuli ihanassa säilytyslaukussa.

Laukun takana ikkuna josta näkee puikkojen värit.

Puikot kuminauhoissaan. Tässä ei ole kaikkia puikkoja, sillä osa on keskeneräisissä töissä tällä hetkellä kiinni. Väärinpäin olevat puikot ovat erikseen ostetut 3,0mm puikot, joita tulee myös käytettyä melkoisen paljon. Erikseen ostettuna minulta löytyy vielä 9,00mm ja 10,00mm samankaltaiset puikot.

Saatat varmaan ihmetellä, että eihän nuo ole pyöröpuikkoja nähneetkään. Noh, vastaus löytyy alla olevasta kuvasta, jossa on kaapeleita 40cm-150cm lähes kaikkia kokoja - osa käytössä jälleen. Puikot kiinnitetään kaapeliin ja niin ne ovat pyöröpuikot! Keskeltä kuvaa löytyy puikkomitta joka tuli setin mukana, tulppia joilla voi jättää keskeneräisen työn pelkästään kaapelille niin että saa puikkopäät käyttöön. Lisäosia ja avaimia, joilla voi kiristää puikon kaapeliin.

Omistan tietty myös muovisia ja bambuisia puikkoja, sukkapuikkoja ja pitkiä puikkoja mutta ne ovat jääneet vähemmälle käytölle, sillä en vain tarvitse enää muuta kuin pyöröpuikkoja suurimpaan osaan töistäni. Alla olevassa kuvassa muoviset ovat 12mm muoviset puikot ja bambuisia kannan mukana apupuikkoina.

Muut välineet:

Silmukanpidikkeitä kannan mukanani sen vuoksi, että jos jokin työ ei voi jäädä pelkästään kaapelille tai tarvitsee ottaa silmukoita talteen kesken työn. 

Perus sakset, kynä, mittanauha, neulat ja pikkuinen apupuikko ovat tärkeimpiä välineitäni.

SIlmukkamerkit, jotka säilyvät ihanassa niiskuneiti-rasiassa.

Kynsiviila ja -lakka. Koska puiset puikot saattavat joskus haljeta, tai hankautua. Kynnet joskus katkeaa ja neulominen katkenneella kynnellä on kamalaa, uskokaa pois. 

Mukanani pidän myös minikokoista teippiharjaa, sillä töihin saattaa joskus päätyä tällaisessa nelieläimisessä taloudessa jotakin karvaa, vaikka kuinka koitan suojata työt ja langat eläimiltä ja karvoilta.

Missä tätä kaikkea sitten säilyttää?

Jokaiselle on omat pussukkansa. Puikot knitpron laukussa, virkkuukoukut omissa pussukoissaan, mustassa muumipussissa varapuikot, isossa Pikku-Myy pussissa kaapelit, tulpat ja vara-osat. Pienessä Pikku-Myy pussissa sakset, neulat, silmukkamerkit, lakka, viila ym. 

Metallisessa Pikku-Myy rasiassa säilytän napit, nepparit ja kaikki muut pienet osat.

Pussukat ja laukut säilyvät limenvihreässä pilkullisessa kangaskassissa, joka taas säilyy lankakerien kanssa isommassa kangaskassissa, joka sattuu nyt olemaan Pomp De Luxin. Ilmettä vaihdan välillä pinkkiin Pikku-Myy kassiin tai mustavalkoiseen muumi-kassiin. 

Musta tuntuu, että yrittäjyyden myötä tää homma on mennyt ihan uusiin sfääreihin... 

Vilkaisu käsityöyrittäjän arkeen

Hyvää alkanutta syksyä! Kesä meni ihan hujauksessa ohitse! Sain kesätöitä, joten heinäkuu kokonaisuudessaan menikin vain sairaanhoitajana päihdepoliklinikalla töitä tehden. Ei sitä enää jaksanut päivän päätteeksi paljoa käsitöitä tehdä... Elokuun alusta asti olen nyt sitten jälleen ollut kotosalla, ja jatkanut tilauksia pikkuhiljaa eteenpäin. Nyt opintoni on opiskeltu, ja enää odotellaan että saan nimen paperiin, jonka jälkeen olen valmis sairaanhoitaja!

Viime viikko oli hyvin järjestelmällisesti alkuun ihan raakaa työtä, jonka jälkeen loppuviikko menikin muissa puuhissa tai perheen kanssa hyvin kokonaisvaltaisesti. Käsityöyrittäjänä toimiminen on ollut parhaimmillaan sivutoimista, mutta nyt tilauksia on ollut sen verran, että välillä saa painaa ihan täyttäkin viikkoa jos vaan jaksaa. 

Maanantai 15.8

7.30 

Aamu alkaa herätyskellon pirinällä. Puen itseni, lapsen ja lähden kohti päiväkotia. Tarhassa poika tarrautuu minuun, eikä haluaisi jäädä. Mieli kuitenkin muuttuu onneksi pian, ja hän jää hyvin mielin aamiaiselle. 

8.30 

Saavun kotiin, keitän kahvia, teen aamiaisen. Ensimmäisenä heti aamiaisen jälkeen katson tilauslistani läpi, ja hoidan muut juoksevat paperiasiat. Niihin kuuluu mm. Tilausvahvistusten lähettäminen, laskujen teko, sekä tilin tarkastaminen ja postitusasiat. 

9.30

Sähköpostiin tulee useampi ilmoitus työpaikkavahdilta, että hakuehtojeni mukaisia työilmoituksia on tullut te-toimiston sivuille. Lähetin muutaman työhakemuksen.

10.30

Paperityöt ja työnhaku hoidettu, seuraavaksi tilausten kimppuun. Asetin viikolle tavoitteeksi saada neljä tilausta valmiiksi. Tämän viikon työlistalla on siis pehmoleluyksisarvinen, panda-avaimenperä/kalenterikoriste, punottu tuttinauha ja kahvikuppi-avaimenperä/kalenterikoriste.

11.00-12.00

Kerin lankaa isoa kaulahuivitilausta varten uudelleen, jotta lanka on käypää neulekoneeseeni.

Pidin lounastauon puolilta päivin, kerittyäni seitsemän kerää lankaa.

'

12.30-16.00

Sitten virkkaan koko iltapäivän yksisarvista. 

16.00-19.30

Haemme miehen kanssa lapsen tarhasta ja vietämme yhteistä perheaikaa.

20.00

Jatkan yksisarvisen parissa ja saan sen valmiiksi.

Tiistai 16.8

9.00-12.00

Kaikkien aamutoimien jälkeen (7.30 alkaen, kuten eilenkin) aloitan tilauksen tekemisen, ja nyt paneudun punottuun tuttinauhaan. Ohje onkin haastavampi kuin luulin ja hetki aikaa menee selvittää, miten nauha tehdäänkään. Lopulta tajuan jo osanneeni solmia solmut joita ohjeessa tarvittiin, mutta ohjeistuksesta en vain ymmärtänyt sitä. Puolilta päivin pidän jälleen lounastaukoni.

12.30-16.00

Solmuin punottu tuttinauha ja kahvikuppi-avaimenperä valmistuivat.

Keskiviikko

9.00-12.00

Aamutoimien jälkeen aamu alkoi panda-avaimenperän/kalenterikorun työstämisellä. 

Pandakin oli haasteellinen, sillä ohjetta niin pieneen ja juuri minun käyttämilleni langanvahvuuksille löytynyt. Päätin tehdä ohjeen sitten itse. Puolilta päivin pidin jälleen lounastauon, mukavaksi rutiiniksi jo muodostunut.

12.30-16.00

Panda valmistui ja sain kerittyä lisää lankaa.

Työviikon tavoite tuli saavutettua siis keskiviikkona. Katsotaan kuinka tämän viikon tavoitteen käy!

Tällä viikolla työstän kahta kahvikuppi-avaimenperää, isoa kaulahuivitilausta, metsänvihreitä villasukkia, ja mohair-villaista kaulahuivia. Tavoitteena on saada kaksi tilausta valmiiksi tällä viikolla. 

Yhteistyökumppanina Vaippakakkukeisari!

Keväällä löysin suureksi ilokseni itseni palaverista Vaippakakkukeisarin kanssa suunnittelemassa yhteistyötä. Vaippakakut ja babyshower-juhlat ovat kiinnostaneet minua paljon, ja ihastuinkin heti Keisarin vaippakakkuihin. Mieleeni juolahti heti ajatus, että mahtaako Vaippakakkukeisaria kiinnostaa virkatut tuttinauhat, pienet sukat ja tumput vaippakakkujen raaka-aineiksi. Aavistukseni osui oikeaan! Vaippakakkukeisari suosii kotimaista ja niinpä päädyimme sopimaan yhteistyöstä ja sovimme, että vaippakakuista tulee jatkossa löytymään MadRan Neuleen tuotteita, kuten virkattuja tuttinauhoja, lämpimiä villasukkia ja pehmeitä kaulahuiveja.

Vaippakakkukeisarin kaikki vaippakakut tehdään kotimaisena käsityönä ja keisari käyttää mahdollisuuksien mukaan kotimaisia tuotteita. Kaikki vaippakakut leivotaankin kotimaisista Muumi Baby-vaipoista ja kakut koostuvat vauvalle tärkeistä tarvikkeista, kuten vaipoista, harsoista, pehmoista, tuteista, tuttipulloista ja hoitotuotteista. 

Vaippakakkukeisarille kasvot antaa turkulainen yrittäjä Marika Säisä. Mistä idea vaippakakkuihin syntyikään ja mikä sai keisarin pistämään yrityksen pystyyn?

- Tilasimme kummityttöni baby showereihin vaippakakun Ruotsista ja samalla kun ihastelin tilattua kakkua, ajattelin myös, että osaisin itsekin leipoa tällaisia, kenties vielä hienompia. Itsetunto oli vähintäänkin kohdallaan, sillä jälkikäteen katsottuna alussa leipomieni kakkujen lopputulos ei ehkä vastannut päässäni ollutta suunnitelmaa kakun ulkoasusta. Vuosien varrella leivontataidot ovat kuitenkin hioutuneet ja siitä se sitten pikku hiljaa lähti.

- Aloitin leipomaan vaippakakkuja ensin tutuille ja sitä kautta kiinnostus vaippakakkuihin lähti leviämään laajemmalle. Sain paljon positiivista palautetta kakuista, mikä viritti ajatuksen yrittäjyydestä Vaippakakkukeisarina. Lopulta päädyimme siskoni kanssa perustamaan yhdessä yrityksen.

Millaista on työ Vaippakakkukeisarina, mitä yrittäjän arkeen juuri sinulla kuuluu?

- Työ Vaippakakkukeisarina on kerrassaan mahtavaa! Työ on jollain tapaa terapeuttista, sillä uusien kakkumallien suunnittelu ja toteutus on kerrassaan innostavaa ja iloista työtä. Tilaajien kautta kuulen ihastuttavia tarinoita baby showereista eli vauvajuhlista, ristiäisistä tai muista tilanteista, kun kakku on viety tuoreelle tulokkaalle. 

- Yrittäjänä arki on vaihtelevaa. Kakkujen suunnittelu ja toteutus on mahtavaa, toivekakkujen työstäminen yhteistyössä tilaajan kanssa kerrassaan hauskaa ja uusien markkinointikampanjoiden pohdinta inspiroivaa. Toisaalta taas yrittäjyyteen liittyvät kirjalliset työt tulee hoidettua viime tipassa yön tunteina. Näin ollen arki vaihtelee todella työn sisällön mukaan. 

- Työssäni mukavinta on uusien kakkumallien suunnittelu ja toteutus sekä asiakaspalvelu. Kannatan vahvasti suomalaista yrittämistä, joten työssäni mahtavaa on myös päästä tekemään yhteisyötä muiden suomalaisten yrittäjien, kuten MadRan Neuleen kanssa.

Mikä onkaan erikoisin tilaus, joka Vaippakakkukeisarille on tullut?

- Tämä ei taida olla erikoisin tilaus, mutta ehkäpä mieleenpainuvin. Valmiiden kakkujen lisäksi teen myös toiveiden mukaan kakkuja ja tilaajana olivat siskokset, jotka olivat tilaamassa vaippakakkua raskaana olevalle siskolleen. Toiveena oli iso vaippakakku, jossa väreinä vaaleanpunainen ja pinkki, kakussa mukana harsojen ja Muumi Baby vaippojen lisäksi Ainun pinkki Ensipupu, tuttipullo, tutti ja ketju sekä vauvan hoitotuotteita. Pinkki Ensipupu tuntui olevan vähintäänkin suosittu Turussa samaisena ajankohtana, sillä metsästin pupua yhdeksästä kaupasta ennen kuin pinkki Pupu löysi tiensä kakkuun. 
Samaiseen kakkuun oli tulossa Ainun Marimekkokuosilla oleva tuttipullo sekä tutti ja tuttiketju. Tutti ja –ketju –tuotepakettina oli päässyt loppumaan omasta varastostani ja Ainu oli myös lopettanut sen tuotannon, joten sitä en suuren metsästyksen jälkeen löytänyt Turusta ollenkaan. Lopulta varasin tuotteen Helsingistä ja kävin noutamassa sen työmatkani yhteydessä Helsingin keskustan liikkeestä. 
Kakusta tuli oikeasti kerrassaan upea ilmestys, ihan kuin herkullinen karkki. Mutta mikä parasta, tilaajat kertoivat jälkikäteen, että kun he antoivat kakku raskaana olevalle siskolleen, alkoi tämän itkemään, kun kakku oli hänestä niin ihana. Voiko parempaa palautetta saadakaan, kakku oli siis todella kaiken metsästyksen arvoinen!

Onko Vaippakakkukeisarille itselleen muodostunut joku ehdoton lemppari vaippakakuista tai sen tuotteista?

- Olen vuodenaikojen mukaan väriorientoitunut, joten omat suosikkini vaihtelevat vuodenajasta riippuen. Keväällä hempeät värit, kuten vaaleanpunainen, vaaleanvihreä ja vaalean lila ovat väriteemoina suosikkeja kakuissa. Kesällä taas tykkään kirkkaista väreistä, kuten oranssi, limenvihreä ja turkoosi. Syksyllä petroolin sininen, tumman lila ja vahva pinkki ovat ihastuttavia. Talvella sitten hopean ja valkoisen yhdistelmät miellyttävät silmää, ne tuovat jotenkin mieleen puuterilumen ja auringon paisteen.

Millaiset olisivat Vaippakakkukeisarin unelmien babyshowerit?

- Omat unelmien baby showerit sain odottaessani Doraa, joka muuten juuri täytti jo puolitoista vuotta. Yleensä olen hyvä hoksaamaan asioita ja yllätyksen järjestäminen onkin minulle haastavaa. Nämä juhlat tulivat kuitenkin täytenä yllätyksenä ja baby showerit sisällöltään olivat täysin minulle suunniteltu. 
Erillinen rento tila ravintolassa, kiireetöntä yhdessäoloa ystävien ja sukulaisten kanssa, herkullista ruokaa ja pientä arvailua vauvan syntymäajasta ja strategisista mitoista. Lahjaksi sain vielä lahjakortin jalkahoitoon, joka tuli käyttää ennen laskettua aikaa. Ja se todella tuli tarpeen!

- Yleisesti unelmien baby showerit rakentuvat mielestäni tilaisuudesta, joka on odottavalle äidille mieluisa ja mukava. Vauvajuhlat voidaan järjestää tulevan äidin luona, jonkun ystävän tai sukulaisen luona, ravintolassa tai vaikkapa picnicin muodossa rannalla. Juhlien sisältö voi olla ihan vain rentoa rupattelua, tai sitten hauskoja leikkejä vauvaan liittyen. Tai kaikkea siltä väliltä. Ja lahjaksi tietysti Vaippakakkukeisarin vaippakakku.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia Vaippakakkukeisarilla on?

- Tavoitteenani on tuoda baby showerit juhlina tutuksi suomalaisille. Vauvajuhlat tarjoavat tulevalle äidille hetken rentoutumisen yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa ennen lapsen syntymää. Vauvan isälle järjestetään usein varpajaiset vauvan syntymän jälkeen. Olisi upeaa, että baby showereiden järjestäminen tulevalle äidille ennen syntymää olisi tulevaisuudessa yhtä vakiintunut käytäntö kuin varpajaiset.

Vaippakakkukeisari leipoo vaippakakut erilaisiin juhliin ja elämän tärkeisiin tilanteisiin. Keisarin verkkokaupassa on esillä erilaisia valmiita vaippakakkuja, mutta toiveiden mukaan uniikkeja kakkuja voi myös tilata ottamalla yhteyttä Vaippakakkukeisariin! Muutamia valikoituja valmiita vaippakakkuja voi ostaa myös Carincan puodista Turusta. 

http://vaippakakkukeisari.blogspot.fi/

http://vaippakakkukeisari.fi/

https://www.facebook.com/vaippakakkukeisari/


Kuvat  ©Vaippakakkukeisari