Langan värjäys elintarvikeväreillä

Ihana tapa aloittaa Lauantaina aamunsa sillä, että tupaan tuppaa kaksi ystävää värjäämään lankoja yhdessä. Itse ihastuin elintarvikeväreihin, jonka saatoin edellisessä julkaisussani jo mainitakin, toinen ystävistäni taas suosii pesukonevärejä kuten esim. Dylonia. Tänään värjäsin itse pelkillä elintarvikeväreillä lankaa, joten ajattelin kirjoittaa nyt siitä.

Käytän Dr. Oetkerin värejä värjäykseen pääosin, sillä tavallisesta marketista nämä ovat tähän mennessä olleet ainoat nestemäiset jotka olen käsiini saanut. Oikealla kuvassa on Winstonin vanha musta elintarvikepastaväri, jossa päiväys mennyt jo aikaa sitten. Käyttötarkoitusta en ole vaan aikaisemmin keksinyt, kun ei ole poiskaan raaskinut heittää.

Lankakeriä värjättäväksi kertyi kolme, kaksi kerää Novitan Nallea ja kaksi kerää Novitan 7-veljestä, jotka ystäväni toi mukanaan, halunaan nähdä miten lankaa värjätään. 

Itse olin vyyhdittänyt lankakeräni jo eilen, ystäväni vyyhditti samalla kun minä värjäsin omiani. 

Muistin virkistämiseksi laitan uudelleen kuvan siitä miten minä vyyhditän lankani vyyhdinpuun puuttuessa. Ehkä vielä joskus hankin sellaisen itsellenikin. 

Ensin lankavyyhtiä liotetaan etikkaliuoksessa. Elintarvikevärit ovat happovärejä, joten etikkaliuotus tarvitaan jotta väri kiinnittyy lankaan. Itse laitoin "mututuntumalla" tällä kertaa etikkaa veteen, ensimmäisellä kerralla suhde taisi olla 5 litraa vettä ja 1-2dl etikkaa. Jos vaan jaksaa olla kärsivällinen, olisi hyvä antaa langan muhia 15-20min etikkavedessä. Sillä aikaa on hyvä valmistaa väriliuos. Väriliuoksen valmistan itse ihan tavalliseen kattilaan, mututuntumalla vettä ja väriä sen mukaan kuinka intensiivisen lopputuloksen kaipaa. 

Tässä kuvassa porisee punainen elintarvikeväri, ja yksi yksinäinen langanpätkä. Langanpätkä oli itselleni hyvä mittari siihen, kuinka paljon väriä laitan veteen, siitä pystyi tarkistamaan onko sävy yhä hiukan liian vaalea. 

Kun väriliuos poreilee/kiehuu, purista vyyhdistä etikkavesi pois ja aseta vyyhti kattilaan joko kokonaan tai osittain. Yllä olevassa kuvassa olen tökkinyt lankaa pikkuhiljaa enempi kattilaan ja käyttänyt vyyhdin kattilassa tehdäkseni rajan mihin asti haluan väriä. Elintarvikevärit imeytyvät lankaan seoksen kiehuessa, ja kun väri on imeytynyt kokonaan lankaan, vedestä tulee jälleen kirkasta. Liukuvärjättyä pintaa yritän mukailla näin, että asetan pikkuhiljaa lisää lankavyyhdistä kattilaan ja annan kiehua jälleen hetken. 

Itse kaipasin vihreää ja harmaata, sekä lisää sinistä. Kumma juttu että minä, joka en ole sen kummemmin sinisen ystävä olen näin ihastunut siniseen väriin. Elintarvikevärillä värin syvyys ja sävy ovat jotain ihan älyttömän omalaatuista, mulla tulee itsellä melkein mieleen turkoosi meri ja valkea hiekka siitä sävystä minkä elintarvikeväreillä saa aikaan. 

Kun vyyhti on kiehunut jonkin aikaa (10-20min), nosta pihdeillä tai haarukalla vyyhti pois vedestä muoviastiaan tai kulhoon (ei etikkaveteen). Huuhdo viileällä vedellä kunnes vesi on kirkasta, jos väriä vielä lähtee. Purista ylimääräinen vesi vyyhdistä pois ja ripusta kuivumaan. Sitten pitää enää malttaa odottaa, että vyyhdit kuivuvat kunnolla, ennenkuin ne keritään jälleen kerälle. 

Aika herkut värit vaikka itse sanonkin. Erityisesti rakastuin ystäväni 7-veljestä lankaan tulleeseen vihreä-keltainen liukuvärisävyyn, joka siis tuli melkoisen tahattomasti, kun sekoitin vihreää, tilkan keltaista ja tilkan sinistä keskenään ennen kuin lämmitin liuoksen. 

Ihastumisen huokaus. 

Neulekone

Minä kuulun siihen ikäryhmään, etten ole koskaan nähnytkään neulekonetta ennen sitä hetkeä kun päätin alkaa tutustua koneisiin. Meillä ei käsityöopetuksessa ollut mahdollisuutta tällaista kokeilla taikka edes tällaiseen tutustua. Itseasiassa en tajunnut koneiden olemassaoloa ennen kuin joku näistä minulle mainitsi. 

Tulin tutustuneeksi Koneneulontakerho-ryhmään facebookissa ja kyseltyäni kokemuksia sekä vinkkejä oman neulontakoneen hankintaan, päätin hankkia sellaisen. Minulle tarjottiin hyväkuntoista Passap Duomatic - neulekonetta ja päätin tarttua tarjoukseen. Niinpä suuntasin pari viikkoa sitten auton nokan kohti Muurlaa ja hain koneen kotiin.

Kotona kokosin ja putsasin koneen huolellisesti tosin vielä täysin purkamatta sitä. Huomasin, että koneen mukana ei tullutkaan veiviä taikka valitsijaneuloja jotka ovat ihan ehdottomia neulekoneen käyttämistä varten. Koneneulontakerho-ryhmän kautta sain välittömästi tarjouksen veivistä ja valitsijaneuloista, jotka saapuivat sitten postin kautta.

Hihkuin innosta kun sain vihdoin valitsijaneulat ja veivin, pääsisin vihdoin kokeilemaan millaista neulekoneella on neuloa. Langansäädöt olivat minulle hepreaa, mutta sain kuin sainkin langan kireyden, kiristysvarren ja silmukan suuruuden säädettyä niin että sain aikaiseksi ensimmäisen mallitilkkuni! 

Jälki oli siistiä, vaikka itse sanonkin. Langankireys todennäköisesti oli silti liian kireä, sillä melkoisen tiivistä neuloksesta tuli. Joka tapauksessa hihkuin onnesta ja ylpeydestä, että pelkän ohjekirjan avulla kenenkään opastamatta minä onnistuin tekemään mallitilkun näinkin siististi aivan itse. 

Seuraavalla kerralla uskaltauduin koittamaan vaaleansinisellä Novita Kotiväki-langalla uudelleen. Alkuun reunat rispaantuivat ja langasta jäi reunaan lenkkejä. Säädin työstämisen aikana langankireyttä uudelleen, silmukansuuruutta samaten. Sain reunan jäämään siistimmäksi ja ehkä jopa ymmärsin syitä miksi jälki oli epäsiistiä. Uskaltauduin koittamaan myös 1o1n neuloksen lisäksi patenttineulosta, helmipatenttia eteen ja taakse sekä päättelin mallitilkun neulomisen lopuksi. 

Koin pienen valaistuksen ajatellessani langan kiristystä ja säätöjä koneella. Tajusin tämän olevan todellakin ohutlankakone, eli hyvin ohuille langoille tarkoitettu. Tällöin esim. Novitan Nalle on paksuusluokaltaan koneelle paksua vaikka minä miellänkin sen käsineulonnassa ohueksi langaksi. Tämä toivon mukaan helpottaa opettelua jatkossa! 

Langanvärjäystä

Olen nyt innostunut kokeilemaan erilaisia tapoja värjätä lankaa. Ensimmäisellä kerralla olin niin innoissani että vallan unohdin kuvata koko prosessin! Värjäsin itse lankaa elintarvikeväreillä ja Kool-Aid -mehujauheella. Langoista tuli herkullisen värisiä. 

Tässä kirkkaanvalkoista Novitan 7-veljestä lankaa 150g värjättynä 2 pussilla punaista Kool-Aid mehujauhetta. Langan sujautin vyyhdillä muovirasiaan, jossa kool-aid mehujauheesta tehty punainen liemi. 2-3min täydellä teholla mikrossa ja huuhtelu. Kuivatus ennen kerimistä! Langassa on 25% polyamidia, joten kun lanka ei ole 100% villaa, löytyy langasta osia/osioita joihin väri ei tartu. Tästä valkoisen kirjava sävy. Mies ihastui tähän lankaan, joten voi olla että hän saa langasta aikanaan sukat tai lapaset.

Kirkkaanvalkoista Novitan 7-veljestä lankaa 100g värjättynä 2 pussilla vihreää Kool- Aid mehujauhetta. Tähän lankaan kokeilin toista tekniikkaa, vyyhdin asettelin pöydälle leivinpaperin ja kelmun päälle. Tämän jälkeen kauhoin lusikalla väriä sinne tänne, enempi vähempi joihinkin kohtiin ja langasta tuli todella herkullisen värinen kirjava valko-vihreä. 

Viime Lauantaina kokeilin ystäväni avustuksella pesukoneväreillä värjäämistä. Värinä Dylonin Jauhemainen pesukoneväri. 

Edellisenä iltana vyyhditin kaksi kerää ostamaani Novitan Nalle-lankaa ja yhden kerän laatikoiden syövereistä löytämääni valkoista puuvillalankaa. Vyyhdinpuu olisi tähän hommaan kätevämpi, mutta langan saa vyyhdille käyttämällä myös tuoleja tai nojatuolin selkämystä hyödyksi. Toisen Nalle-vyyhdin värjäsin ylijääneellä sinisellä elintarvikevärillä. Olin siis aiemmin tehnyt kattilaan sinisen liuoksen nestemäisestä elintarvikeväristä ja vedestä, jonka nyt kattilassa lämmitin kiehuvaksi ja laitoin langan kattilaan sellaisenaan. Lanka imaisi kaiken värin vedestä ja hetken keiteltyäni nostin langan pois, huuhtelin ja jätin kuivumaan.

Toisen vyyhdin päätin värjätä tasona ruiskuilla. Ystäväni tuoma muovi suojasi pöytää, pitkät kunnon kumihanskat käsiäni. Värinesteet koostuvat kupin pohjalle laitetuista suolasta ja värijauheesta, jotka on sekoitettu lämpimään veteen jotta väri ja suola liukenevat täysin. Näissä purkeissa pinkki ja trooppinen vihreä väreinä! Ja niin ruiskuilla väriä ruiskutin sinne tänne, epähuomiossa laitoin muutamaan kohtaan hiukan liikaa kumpaakin väriä ja lanka päästi värinestettä muoville asti, ja ne hiukan sekoittuivat keskenään. Tämän huomasin vasta kääntäessäni vyyhtiä jotta värjään lankaa toiseltakin puolelta. 

Noh, oppia ikä kaikki ja päätin ettei sekoittuminen haittaa, tuleepa moniuloitteisempi itsevärjätyn näköinen lanka. 

Vyyhdin annettiin olla jonkin aikaa, jonka jälkeen se huuhdottiin käsin todella hyvin, kunnes vesi oli lähes kirkasta. Tämän jälkeen vyyhti pääsi pesupussissa 40 asteeseen pesukoneeseen pariin huuhteluun ja kevyeen linkoukseen, jonka jälkeen vyyhti jätettiin kuivumaan.

Puuvillalangan innostuin värjäämään liukuvärjätysti, ensin pieni osio lankaa lillui värivedessä noin 15minuuttia, jonka jälkeen vedellä laimensimme väriliuosta ja laskimme langasta noin puolet väriliuokseen. Jälleen lanka lillui värissä noin 15min, jonka jälkeen kastoin koko langan väriliuokseen, huuhtelin ja heitin pesukoneeseen huuhteluun. 

Reissaamista

Terveisiä Gran Canarialta palmujen alta! Maalis-Huhtikuun vaihteessa lähdimme yhdessä ystäväni kanssa reissaamaan viikoksi Las Palmasiin, Playa Del Inglesiin. Reissu oli mahtava! Oli ihanan lämmintä verrattuna Suomen koleaan kevääseen, muttei kuitenkaan liian kuuma ollakseen ahdistavaa.

Tätä viikkoa pidin lomaviikkona myös töistä, vaikka tokihan aina kannan mukanani jonkunlaista neuletyötä. Otin mukaani itse värjäämiäni lankoja, ja lentokoneessa matkalla Canarialle neuloin kärkikavennuksiin asti itselleni lyhytvartiset sukat, mutta lanka loppui kesken ja sukat odottavat yhä kärkikavennuksiaan. Lopulta reissulla kävi kuitenkin niin, että neuloin vain yhtä työtä sukkien lisäksi. Unipupu irtomyyntiin valmistui siis osittain reissussa. Voin kertoa, että huvittuneet katseet seurasivat touhuani, kun kaivoin langat rantalaukusta ja ryhdyin neulomaan. 

Loman aikana tuli syötyä ja juotua hyvin, levättyä ja rentouduttua oikein olan takaa. Matkanjärjestäjän kehittämällä reissulla käytiin vuoristossa, syötiin paikallisia manteliherkkuja ja saaren laskennallisessa keskipisteessä nautimme lounaan. Retkipäivänä meidät yllätti sade, ja paikallisille se oli kuin kultaa taivaalta, yhtä suuri ilo kuin Suomalaisille kunnon auringonpaiste. Pääasiassa kuitenkin matkan aikana saimme nauttia auringosta ja poutapilvistä.

Nautin suuresti reissaamisesta ystäväni kanssa, mutta toki viikossa ehtii tulla kovin ikävä aviomiestä ja poikaa jotka jäivät kahden tänne kotisuomeen. Reissailu on kivaa, mutta kotiin on aina mukava tulla.