MadRan Neule 2v!

Tasan kaksi vuotta sitten MadRan Neule kirjattiin kaupparekisteriin ja sain Y-tunnukseni. Ja niin olinkin virallisesti käsityöyrittäjä!

Kaksi vuotta yrittäjyyttä takana, enkä ole katunut päivääkään tätä päätöstä! Facebookissa seuraajia 563, Instagramissa 581. Tilauksia kahden vuoden aikana yhteensä 120, neuleita- ja virkkuutöitä tehtynä lähemmäs 200! Paljosta haaveilin kaksi vuotta sitten, mutta tämä tilausten määrä on yllättänyt aivan totaalisesti! Vuoden 2017 aikana aukesi MadRan Neule - verkkokauppa, ja tilausten määrä yllätti niin, että jo heinäkuussa tilauslista loppuvuodelle oli tupaten täynnä!

Haasteellisimmaksi asiaksi käsityöyrittäjyydessä olen havainnut nyt kuluneen vuoden aikana kokopäivätyön ja sivutoimisen yrittäjyyden yhdistämisen, kun arjesta vastaa yksin. Oppia ikä kaikki, ei ole tarvinnut verottaa liikaa yöunista, jotta on saanut valmista aikaan. Oma hyvinvointi on tärkeä muistaa kuitenkin, että jaksaa hektistä arkea. Päivääkään en silti vaihtaisi pois!

Kahden vuoden ajalta seuraavat neuleet saavat tittelinsä:

Onnistunein:

Malli: Mira Jyläskoski, Kuva: Hanna Stengård-Nybom

Haasteellisin:

Malli: Yrittäjä itse, Kuva: Hanna Stengård-Nybom

 Aiheutti hampaiden kiristelyä:

Yllättävin onnistuminen:

 Erikoisin:

Suosituin:

 

Valokuvauksellisin:

 

Ensimmäinen oma ohje:

 

Kaunein oma design:

 

Kaunein vauvaneule:

 

Suloisin lelu:

Suloisin vauvalahja-paketti:

 

Ensimmäinen tilaus:

 Ensimmäinen alusta asti itse suunniteltu pehmolelu:

 Nostalgisin:

 Hauskin älynväläys:

Erikoisin paikka neuloa:

Jyväskylä, Killerin palloiluhalli

Onnistumisen iloa puolestaan tuottaa ihanat asiakkaat, uudet haasteelliset tilaukset ja onnistuminen neuletöissä. Kolmas vuosi pärähtäköön käyntiin siis täysin uusin eväin!

"Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen." -Steve Jobs

Moni suostuisi kasvuun vaan ei kasvukipuihin.

Vuosi sitten elämä heitti käyntiin sellaisen vuoristoradan, josta jarrut olivat hajonneet aikaa sitten. Ainoa vaihtoehto oli napata kiinni laidoista ja puristaa rystyset valkoisena toivoen, että siitä kyydistä selviää. Ja siitä todella selviääkin. Vaikka välillä on menty yhtä pitkää alamäkeä, vuoristoradan rakenteiden kolistessa ja naristessa, hengitystä pidättäen, silmät kiinni tiukasti puristuneina on täytynyt luottaa, uskoa ja toivoa, että ylämäki vielä tulee.

Joinain päivinä ahdistaa niin,
Ettei uskalla hengittää.
Joinain päivinä on niin heikko olo,
Että pelkää hajoavansa muruiksi.
Joinain päivinä pysyy täysin hiljaa
Että padot eivät murtuisi ennen aikojaan.
Joinain päivinä kokee olevansa niin hukassa,
Että nipistää itseään tietääkseen olevansa hereillä.

- MadRan

Vuosi kääntyi järjettömän nopeasti jälleen syksyyn, ja siitä alkavaan talveen. Vaikka syksy onkin lempivuodenaikani, sen tulo muistutti vuoden kuluneen siitä kun vuoristorataan päätyi. Kolinan ja natinan kaikuessa tunnelin seinistä, oli ajoittain hyvin pieni luottamus, että tunnelin päässä näkyisi valoa. Vuosi täynnä erilaisia menetyksiä, loppuhuipentumana omat rakkaat kissani sairastuivat ja oli pakko päästää irti. Vaikka koko tämä menetysten sarja tekikin kipeää, en ole koskaan jäänyt neuvottomana tuleen makaamaan, joten päätin luoda valon tunnelin päähän aivan itse.

Kun alkoi tarkastella kaikkea oppimaansa ja kokemaansa, huomasi olevansa vahvempi kuin ennen. Näkevänsä eri tavalla ruskan sävyihin pukeutuvat puut, enää etäisesti lämmittävän auringon. Hiljalleen satavan lumen, pakkasen tuoksu ilmassa. Päästin irti vanhasta, pysähdyin hetkeen.
Kaiken menetetyn tilalle tullut paljon uutta, haaveita toteutettuna omalta listalta ihan huomaamattaan.

Sekaisin toivoa ja pelkoa.
Etelä pohjoisessa.
Ollapa kaunis ja peloton
Varma ja virheetön
Veden alainen maisema.
Ilma vailla suuntia.
Elämä silmissä virraten.
Täydellisen epätäydellinen.

– MadRan

Siinä hetkessä vuoristoradan kyyti pysähtyi. Yhtäkkiä palaset alkoivat loksahdella kohdilleen, kaiken mahdollisen suhteen! Vihdoin hahmottaen arjen askareet elämä tuntuikin siedettävältä. Eikä vain siedettävältä! Huomaan suuren eron siinä, miten yleisilmeeni on vaihtunut utuisen alakuloisesta onnelliseen seesteiseen hymyyn. Energiaa virtasi jostain selittämättömästä lähteestä. Jaksoin taas painaa sekä töissä, että yrityksen hommissa, että lapsen kanssa kotona kahden. Tulokset nähtävissä!

Kuva Hanna Stengård-Nybom

Sain valmiiksi suuritöisimmän neuleen, jonka olen ikinä loihtinut! Tämähän on yksi syy hiljaisuuteeni blogin osalta, tämä vaati hurjan määrän suunnittelua ja työtä. Neuletakki, jonka suunnittelin täysin itse ja toteutin ilman ohjetta. Niin ylpeähän tästä takista piti olla, että uskaltauduin olemaan itse mallina, kun Hanna Stengård-Nybom kuvasi takin Pimiö Loungessa Turussa.

Kuva Hanna Stengård-Nybom

Nyt elämässä on jälleen uusia käännekohtia, jotka vaativat perusteellista harkintaa. Tuuli puhaltaa, ja saattaa viedä minut rannikolta keskemmälle Suomea töiden perässä. Niin siinä käy, kun tuntee kuuluvansa johonkin. Päihdetyö kun on toinen kutsumukseni neuleiden ja yrittäjyyden ohella. Kun elämään tulee ihan eri merkityksiä.

Lakaten etsimästä,
Voi löytää enemmän,
Jokainen tie johtaa jonnekin.
Vasemmalle, oikealle, suoraan
Vaikka haparoiden kulkee,
Löytää aina perille kuitenkin.
Jarruja siellä täällä,
Polkaista uskaltaisipa kytkintä,
Vaihtaa vaihteen vapaalle.
Antaa virrata vain,
Luottaen mottorijarrutukseen.
Kuunnellen hiljaisuudessa
Sydämensä ääntä,
Antaa virrata vain.
Luottaen tien jatkuvan
Olemalla se joka on,
Täydellisen epätäydellinen,
Kuin hiomaton timantti.

- MadRan

Hui-Hai - Haasteellinen tilaus

Sain muutama viikko sitten tilauksen, jonka tiesin jo alkujaan olevan haastava. Jälleen kerran tilaustyö oli sellainen, mitä en ollut tehnyt aiemmin. Nyt sillä erotuksella että en heti tiennyt miten sen toteutan. Luotin taitoihini ja hahmotuskykyyni, ja lupasin toteuttaa toiveen. Ohje olisi ollut saatavilla, mutta en ota kunniaa toisen tekemästä työstä - päätin tehdä tilauksen ilman ohjetta, itse suunnitellen siitä huolimatta että alkujaankin tilaus oli haasteellinen.

Kolme kertaa mulla iski pieni kauhu tätä työtä miettiessä ja tehdessä, ja niillä hetkillä pelkäsin että en onnistukaan tässä - mitä sanoisin asiakkaalle? Päätin olla kuuntelematta pientä jäynää siitä etten muka osaisi ja tutkiskelun, suunnittelun ja hahmottelun perusteella ryhdyin tuumasta toimeen.

Katsoitko kuvaa ja mietit että mitä ihmettä? Moni muukin ihmetteli! Itselläni oli selkeä visio tästä tilaustyöstä. Vaikka välillä usko oli koetuksella, että ei tästä tilauksesta tule mitään - tiesin pystyväni tekemään juuri sellaiset kuin haaveilinkin. Riitti kun luotti siihen visioon.

Sain kuvasta suurta huvia, kun laitoin facebookiin Iloinen villasukka- ja neuleryhmään tämän kuvan ja pyysin arvaamaan mitä on tulossa. Vastaukset olivat äärimmäisen kekseliäitä! Pari ihmistä jopa arvasi oikein. Entä sinä?

Arvauksia:

- Laukun tai kassin sangat/hihnat

- Ballerinat

- Amppeli

- Kallan kukkia

- Jokin luiru

- Vauvan tossut

- Haravan käsisuojat varteen

- Pohjois- tai eteläviitta

- Henkarin päällyset

- Henkselit

- Huivi

- Hai-sukat

- Pässinsarven lämmittimet

- Pyöränsarvien pehmusteet

- Mustekalan villasukat

- Alushousut/ sukkahousut

- Kaksinkertaiset säärystimet

- Pupun korvat

- Mato matala

- Norsun syöksyhampaat

- Panta

- Sarvet

- Käärmeille villapaidat

Hienosti joku silti arvasi täysin oikein mitä oli tulossa!

Ompelua riitti... Viimeistely neuloen, virkaten ja ommellen. Ja visioni kävi toteen. Onnistuin!

Hai-sukat! Täysin omalla ohjeella!

Ps. Facebookissa tämän ohjeen perään jo kyseltiin, joten päätin sellaisen tehdä. Tulossa lähitulevaisuudessa siis ohjeet MadRan Neuleen Hai-sukkiin!

Käsityön hinta puhuttaa

Innostuin veroilmoituksen teon ja kirjanpidon tarkistamisen jälkeen myös tekemään laskelmia jo kuluneesta kolmesta kuukaudesta.

Puretaan tämä käsitöiden tekeminen yksinkertaisesti luvuiksi teillekin:

Kolmen kuukauden ajalla valmistuneita tilaustöitä on nyt 20.
Tilauksista olen laskuttanut 424,21e.

Simppelillä matikalla keskimäärin yksi tilaustyö maksaa noin 21,21e. Aika vähän!
Tilattujen neuleiden hinnat ovat tosiasiassa kyllä vaihdelleet 20-120e välillä.

Kolmen kuukauden aikana lankoihin ja muihin materiaaleihin on mennyt rahaa 293,45e.
Aika runsaasti, vai mitä? Tämä summa kyllä sisältää vielä maksamattomien tilauksien materiaalikuluja, joten ihan täysin vedenpitäväksi tämä vertailu ei tällä tule. Kertoo silti nykytilanteesta.

Jokatapauksessa, simppelillä matematiikalla 3kk:

• Laskutusta 424,21e 
• (Arvonlisävero 24% = 101,81e)
• Materiaaleihin 293,45e 
• Vähennyslaskulla tämä tekee pelkkää tuloa 130,76e/3kk 
• Laskutusta kuukausitasolla 141,40e
• Kuukausitasolla tulot ovat siis n. 43,6e, jos en vähennä tästä summasta tuota arvonlisäveroa, jonka säästän, jos vuositulot jostain syystä pomppaavatkin yli 10te. 

Otetaan huomioon, että neulon tilauksia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta päivittäin. Aika vaihtelee 2-8h välillä. Joskus poikkeustilanteissa (niin ihanat poikkeukset, rakastan neulomista) saatan neuloa 10h päivässä. Hyvin harvoin. Tällä matikalla totesin, että laskutan tilauksista jokseenkin vähän! Silmiä avaavaa matematiikkaa? Tuntipalkaksi ei voi sanoa että kovin montaa euroa jäisi, josko kokonaista euroakaan. Jonain päivänä mä senkin vielä lasken.

Tämä pieni kuukausitulo jonka saan, mahdollistaa kuitenkin loppupeleissä mulle aika paljon; voin käyttää tulon lapsen vaatteisiin, leluihin, ruokaan taikka laskuihin tarvittaessa. Tai sitten saan säästettyä kuukaudessa 43,6e verran pahan päivän varalle.

Arvostan omaa aikaani. Arvostan omaa työtäni. On ihanaa, että käsityötä arvostavia ihmisiä vielä löytyy, vaikka kyllä hinnoilleni jotkut hampaita saattaisivatkin kiristellä. Jotta neuleita saisi myytyä, hinnan on oltava sellainen jonka suomalainen kuluttaja voi maksaa. Hinta ei voi olla liian alhainen, koska eihän mulle jää sitten mitään käteenkään tehdystä työstä. Hinnoittelu on hankalaa, ja pelisäännökseni olen muodostanut sen, että neuleen hinta on vähintään materiaalikulut x3. Siitä voi sitten rukata hintaa +- 5-20e sen mukaan, kuinka suuritöinen tai haastava neule on.

www.madranneule.com verkkokaupassani voit vilkaista millaisissa hinnoissa MadRan Neuleen tuotteet tällä hetkellä ovat.

Mitä itse olet mieltä käsin tehdyn neuleiden hinnoista?

Aina ei mee niinku Strömsössä

Pienet virheet tekevät käsityöstä uniikin. Mutta kun kyse on isommista virheistä, ei voi todeta muuta kuin ettei ihan mennyt niinku Strömsössä! Mullekin näitä sattuu, ja niille onneksi sitten jälkeenpäin voi vähän naurahtaa. Virheistä oppii, vai miten se meni?

Kuva Quotemaster

Tässäpä siis pari strömssiä (kuvia valitettavasti ei ole) vuosien varrelta:

1. Neuloin antaumuksella ja hirveällä tohinalla (vieläpä tilaustyö!) villasukkia. Siinä sitten ihan hetkessä valmistui yhtäaikaa magic-loop tekniikalla neuloen kantalaput sukkiin. Hetken neulottuani mietin, miksi sukka näyttääkään niin oudolta? Syy selvisi nopeasti: olin neulonut kantalapun, jättänyt kantapään kavennukset tekemättä ja kappas keppanaa - jatkanut suoraan jalkaterään. Parin kirosanan ja naurahduksen siivittämänä purin tekelettä ja jatkoin kantapään kavennuksista... Ihan hyvät sukat tuli kuitenkin!

2. Viimeisimpänä valmistuneen neuletakin kaikki osaset onnistuivat mainiosti, mutta etureunassa kävi pieni kämmi. Poimin takin etukappaleen etureunasta silmukoita, ja laskin 135 silmukan riittävän. Kun olin päätellyt etureunan, asetin villatakin henkariin ja tarkastelin tuotosta. Etukappale kipristyi erittäin pahasti, joten ei muuta kuin purkamaan! Silmukoita tulikin onnistuneeseen reunaan lähes 100 silmukkaa enemmän - ei ihme että etureuna kipristeli.

3. Neuloin magic-loopin opetteluvaiheessa tennarisukkia lahjaksi. Ideana kun on se, että kun tekee kahta sukkaa samaan aikaan, molemmille sukille on se "oma lanka". Tajusin virheeni nopeasti, mutta saatoin naurahtaa kun olin jatkanut samalla langalla molempia sukkia. Mielenkiintoinen lopputulos olisi tullut, kun kaksi vartta ja yksi valtava, kahden jalan mentävä jalkaterä olisivat komeilleet edessäni! onneksi vältin virheen, sillä sukista tuli hienot!

4. Neuloin ystävälle lahjaksi 2013 sukkia, ja tajusin vasta toista sukkaa tehdessäni, että valkoisten sukkien varressa olevat vaaleanpunainen ja vaaleansininen raita olivat menneet väärinpäin! Lopulta käänsin virheen voitoksi: perustelin ystävälle raitojen kuvastavan hänen tytärtään ja poikaansa, ja tarkoituksella neulottuna raidat väärinpäin, koska kumpikaan ei ole ylitse toisen. Ihan kivat sukat tuli!

Virheitä sattuu ja tapahtuu, kärsivällisyydellä ne saa kyllä korjattua. Pudonneet silmukat poimittua virkkuukoukulla, pieleen menneen osion purkamalla ja tekemällä uudelleen. Virheistä todella oppii! Eri asia on kuinka se muisti pelaa...

Kuva Modcloth blog

Ohje: Tähtimatto

Ihastuin kovasti vauvojen unirätti-ohjeeseen ja olin jossain taannoin nähnyt kuvan matosta, joka oli tehty samalla tyylillä. Ohjetta en juuri siihen hätään jaksanut etsiä, joten aloin soveltaa unirätin ohjeesta mattoa. Oivallusten kautta onnistumiseen:

Tarvitset:

- 8-10mm Virkkuukoukku

- Trikookudetta 1-5kg (riippuen kuinka suuren maton haluat tehdä, minun mattoni mitta sakarasta sakaraan noin 1m, johon meni noin 3kg kudetta.)

Aloituskerros: Tee Magic-ring aloitus. Vaihtoehtoisesti voit virkata viisi ketjusilmukkaa ja sulkea ne piilosilmukalla lenkiksi. 

Virkkaa lenkkiin 6 kiinteää silmukkaa, sulje kerros piilosilmukalla.

Toisella kerroksella virkkaa jokaiseen silmukkaan kiinteä silmukka ja sulje kerros piilosilmukalla.

Kolmannella kerroksella virkkaa ensin 2 ketjusilmukkaa (ensimmäinen pylväs) ja sitten jokaiseen silmukkaan kaksi pylvästä.

Sitten alkaa sakaroiden teko:

4. Kerros:

Virkkaa 1 ketjusilmukka, jonka jälkeen 1 kiinteä silmukka seuraavaan pylvääseen. Jätä yksi pylväs välistä ja virkkaa seuraavaan pylvääseen 3 pylvästä+3 ketjusilmukkaa+3pylvästä.

*Jätä 1 pylväs välistä ja virkkaa seuraavaan pylvääseen kiinteä silmukka, jätä 1 pylväs välistä ja virkkaa seuraavaan 3pylvästä+3ketjusilmukkaa+3pylvästä*.
Tee tällä tavoin koko kerros, päätä kerros tekemällä piilosilmukka kerroksen alussa tehtyyn kiinteään silmukkaan.

5. Kerros:

Tee seuraavaan kahteen pylvääseen piilosilmukat.
Tee kolme ketjusilmukkaa ja seuraavaan pylvääseen yksi pylväs.
Tee silmukkalenkkiin 3pylvästä+3ketjusilmukkaa+3pylvästä.
*Tee 2 pylvästä, jätä pylväs+ketjusilmukka+pylväs välistä ja virkkaa seuraaviin pylväisiin 2 pylvästä. Silmukkalenkkiin taas 3p+3kjs+3p*.
Tee tällä tavoin koko kerros, päätä kerros tekemällä piilosilmukka kerroksen alussa virkattuun kolmanteen ketjusilmukkaan.

6 Kerros :
Viidennen kerroksen tavoin jatketaan siten, että silmukkalenkkiin tulee aina 3 pylvästä+3ketjusilmukkaa+3pylvästä ja pylväiden väliin sakaroiden juuressa jätetään aina 2 pylvästä.

Muista jättää sakaroiden kainaloiden silmukat virkkaamatta, niin siihenkin muodostuu hieno reikäkuvio. Pylväiden lukumäärä sakaran sivulla kasvaa joka kerroksella kahdella. Lukumäärä sisältää sakaran päässä tehtävät lisäykset.

 

Fimomassaan hurahtanut

Joskus katselin kauniita karkkikoruja ja hienoja avaimenperiä, jotka oli tehty Fimomassasta miettien että en varmaan osaisi työstää massasta mitään.

 Sain vision koruista. Lankakerä ja puikot. Pakko saada! Niinpä suuntasin Kauppakeskus Myllyn Inspiraatio-liikkeeseen ja mukaan tarttui massaa ja välineitä.  Kaikessa malttamattomuudessani aloin työstää massaa heti kun kotiin pääsin, huomatakseni että visioni olikin toteutettavissa omin pikku kätösin.





Aika kivat, vai mitä?

Touhua riittää!

Laskin valmistuneet neuletyöt tältä vuodelta tänä aamuna ja tajusin, että 20 eri työtä on jo valmistunut. Vain tänä vuonna! Siitä määrästä alkaa jo olla ylpeä!  Tällä viikolla puikoilla on ollut miesten Suomisukat, tiskirätti ja naisten S-koon villatakki Novitan Aamu-langasta. Neuletakin takakappale valmistui jo aiemmin ja etukappaleet valmistuivat viime viikonloppuna. Hihatkin ovat jo puolessa välissä! Tajusin toissapäivänä hihoja neuloessani että pian tarvitsen nappeja takkiin.  Kuvassa neuletakin jo valmistunut takakappale alkutekijöissään.

 

Niinpä siis tuumasta toimeen ja Tuumaan! Turun keskustan Käsityökeskus Tuuman nappivalikoima on ihan omaa luokkaansa. Eilen sain ihastella niitä ihan rauhassa. Valehtelematta satoja erilaisia kauniita nappeja... valikoipa siitä sitten! Mukaan tarttui oransseja nappeja 10kpl, ja sen lisäksi ostin sinistä ja vihreää Dropsin Baby Merinoa mustikkapipoa varten.  Tuumasta tarttui 3 kassillista vauvojen suomi-sukkia mukaan, ja Lankamaailmassa odotti 10 säkillistä sukkia - vähintään! Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville on ollut käynnissä pian jo vuoden ja Turun alueen keräysvastaavana oon toiminut alusta asti.

Viime vuonna Marraskuun alussa Turussa tilanne oli vain 2 paria sukkia ja ei aikaakaan kun yhtäkkiä koko Turun tavoite (4202) olikin jo täynnä! Yhä jatkuvalla syötöllä tulee hirmuisia määriä lisää sukkia  Turun keräyspisteisiin ja nyt yritänkin toimittaa Tampereelle, Poriin ja Helsinkiin sukkia minkä vain ehdin ja saan delegoitua. Eilen lähti Poriin 200 paria, Tampereelle on mennyt 459 paria ja Helsinkiin 200 paria. Turussa määrä on nyt 4351 paria sukkia, vaikka vuotta on roimasti jäljellä.

Villasukkakeräyksen nettisivut Tulin tehneeksi alkuvuodesta, ja nyt ylläpidän sivuja. Viikottain päivitän sukkatilanteet, ja ei enää paljoa puutu vuoden kokonaistavoitteesta! Hyvä Suomi!! Eilen kotiin päästyäni koin liiallista tarvetta aloittaa mustikkapipon neulomista, ja muutama rivi tulikin neulottua illalla kun poika nukahti. Dropsin Baby Merino on mielettömän ihana lanka! Pehmeää kuin pumpuli! Muutaman rivin neulottuani jatkoin miesten Suomisukkia, kantapäät valmistuvat pian. Mulla on molemmat sukat yhtäaikaa puikoilla Magic Loop-tekniikalla - tekniikkaa en vaihtaisi mihinkään! Nopeuttaa, yksinkertaistaa mun toimintaa, tekniikan oppikin suhteellisen nopeasti kun jaksoi yrittää. Perinteiset sukkapuikot jäivät siten toimettomiksi.

Tänään Suomisukat ja villatakki etenevät jälleen, rakastan tätä työtä! Ehkä illalla mustikkapipokin saa muutaman rivin... voihan neuloosi!

Tarina tilauksen takana

 

Tilauksia tähän mennessä on kertynyt 62, vuonna 2016 tilauksia tipahti 51 ja tänä vuonna tullut jo 11 tilausta. Minulle se on henkilökohtaisesti kovin suuri määrä, sillä käsin neulominen on hidasta verrattuna koneelliseen tuottamiseen.

Useammat tilauksista ovat olleet ns. erityisen ainutlaatuisia. Monia samanlaisia neuleita on myös tullut neulottua, kuten palmikkotossuja useampi pari. Minua ilahduttaa se, kuinka herkästi tilaaja osaa kertoa haaveensa esim. villasukkien tai jonkin muun neuleen suhteen. Se, kuinka loppupeleissä kuitenkin toteutus on suunniteltavissa yhdessä tilaajan kanssa aivan omalaatuiseksi kokonaisuudeksi.

Parhain ja omalaatuisin, erikoisin tilaukseni tähän mennessä on ehdottomasti eräältä hyvin paljon käsitöitä arvostavalta henkilöltä. Hän tilasi heti yrityksen perustamisen jälkeen itselleen kolmet (!) villasukat, sanoen että hinnasta viis! Hän oli siis valmis maksamaan siitä, että joku oikeasti tekee juuri toiveiden mukaiset villasukat. Yllättävän moni on valmis maksamaan uniikista neuleesta, mutta kovin monelle tilauksen teko kaatuu siihen hintaan, mikä on toki harmillista, mutta ymmärrettävää.

Tämä samainen tilaaja lähestyi minua viime kesän alkupuolella toiveena saada siskonpojalleen villatakki kuukauden päähän 1v syntymäpäivälahjaksi. Erikoisen tilauksesta teki se, mitä hän halusi villatakkiin. Toiveena oli Taffelin Juustonaksu-hahmo jollain tavalla toteutettuna villatakkiin. Ideat sinkoilivat mielessäni heti, ja ehdotinkin, että villatakki olisi pääpiirteittäin tummansininen ja toinen etukappale sekä hiha olisivat punaiset - tuoden minulle mieleen jonkin juustonaksu-pussin värit. Selkään silmukoisin juustonaksu-hahmon. Näin sovittiin, ja tilaaja jäi odottamaan minun vahvistustani sille, että voinko todella toteuttaa tämän idean.

Mitä tulee tällaisiin hahmoihin, brändeihin ja muihin vastaaviin - mä en voi neuloa esim. muumisukkia tai kettukarkkipipoa, saati sitten juustonaksu-hahmoa mihinkään neuleeseen ellei minulla ole siihen vaadittavaa lisenssiä tai lupaa. Muumien lisenssi ei ole yksinkertaisesti tällaiselle pienyrittäjälle kannattava, joten se ajatus on kuopattuna jo ennenkuin kukaan kerkeää sanomaan sanaa muumi. Sama koskee disney-hahmoja ja muita isoja brändejä.

Niinpä sitten kaivelin Taffelin sivustoa, ja löysin tiedon, että minun tulisi ottaa yhteyttä Orklaan. Soitin Orklan vaihteeseen, josta minut ohjattiin yhä uudelleen ja uudelleen eri ihmiselle, joista kukaan ei kuitenkaan voinut hoitaa asiaani. Lopulta minulle annettiin henkilön nimi, joka näitä asioita todella hoitaa ja kerrottiin, että hän lomailee. Laitoin heti sähköpostia tälle henkilölle ja yllätyksekseni hän vastasikin todella pian. Hän kysyi lisätietoja siitä, miten aion kyseisen neuletakin toteuttaa ja millaisen juustonaksu-hahmon haluan neuleeseen tehdä. Kun olin selventänyt hänelle ajatukseni, hän palasi asiaan ja kirjallisesti antoi minulle luvan käyttää juustonaksu-hahmoa neuletakissa ja mikäli tämä tuottaisi uusia tilauksia, katsottaisiin tarkempaa lisenssisopimusta asian suhteen.

Voitte vain kuvitella, kuinka innoissaan tilaaja oli, kun ilmoitin saaneeni luvan käyttää tätä hahmoa villatakissa. Ja niin alkoi neuleen työstäminen ja jo viikossa olin neulonut villatakin valmiiksi.

Juustonaksu-hahmon silmukoin jälkikäteen villatakin selkämykseen, ja tilaaja oli tyytyväinen lopputulokseen.

Tässä olikin taustalla tarina, jota päädyin kysymään tilauksen ollessa näinkin erikoislaatuinen. Tilaajan siskolle juustonaksut, juustonaksuhahmo ja kaikki mikä vain liittyikään juustonaksuihin oli erityisen tärkeäksi muodostunut asia ollut jo pitkään. Tilaaja perheineen on ideoinut tälle siskolle jos jonkinmoisia lahjoja liittyen juustonaksuihin. Ja niin sisko oli ilmaissut haaveensa, että toivoisi jonkin vaatteen tällä hahmolla koristettuna löytyvän hänen pojalleen, mutta etsinnät olivat melko tuloksettomia. Ja niin tilaaja sai antaa siskonpojalleen lahjaksi neuleen, jossa oli tämä suuresti ihannoitu juustonaksuhahmo silmukoituna selkään. Sisko oli ilahtunut ikihyviksi. Sain jälkeenpäin vielä viestin siitä, kuinka ihastuneita kaikki olivat villatakkiin. Paras ja suurin ilo mulle onkin se, kun tilaaja ilmaisee ihastuksensa valmiiseen neuleeseen. Kuinka mun mieltäni lämmittääkään se, että varpaat, kädet, pää, kaula tai joku läheinen pysyy lämpimänä tekemälläni neuleella, johon on ihastuttu samantien.

Unelmien äärellä

Ehkä olen tullut hieman hulluksi, mutta olen alkanut konkreettisesti unelmoida.

Suuristakin asioista. Ehkä saavuttamattomissakin olevista asioista. Asioista, joiden toteutus olisi aikalailla vain musta itsestäni kiinni. Onnistuminen ei ole taattua, mutta eipä sitä tiedä missä ollaan vuoden tai kahden kuluttua.

Unelmista olen saanut voimaa omiin päiviini, saanut iloa ja onnea - intoa. 

Ehkä ne ovat jollain tapaa puuttuneet mun arjesta jo jonkin aikaa.



Kuva Pinterestistä



Tavallaan tiettyjen isojen unelmien toteutuminen aiheutti mulle syystä tai toisesta kummallisen "tyhjiön".

Yhtäkkiä tajusin, että mullahan on jo kaikki mistä olin unelmoinut: perhe, oma talo, lemmikit, ammatti. Työpaikka. Toiminimikin. Kun kaikki olikin plakkarissa, tuli jokseenkin tyhjä olo.

Mitä seuraavaksi? Onko kaikki jo saavutettu?

Niin sitä vaan tottui unelmoimaan tietyistä asioista, kun vuosia ja vuosia haaveet ovat olleet ne samat. Sitten yhtäkkiä tavoiteltavaa ei enää olekaan samoilla osa-alueilla; sitten on sitä mitä tulee ylläpitää.

Yhtään vähättelemättä jo saavutettujen unelmien arvoa.

 

Silti elämässä pätee se kliseiden viidakosta poimittu: "siihen pitää olla tyytyväinen mitä jo on".

Jos sulkee silmänsä siltä, mitä on jo saavuttanut, ja miettii vain seuraavaa päivää, viikkoa, kuukausia, vuotta... Sitä, mitä "sitten joskus kun"... Silloin ei välttämättä tiedosta sitä hyvää joka siellä omassa elämässä jo on. Sen paljon puhutun hetkessä elämisen taidon kun osaisi!

Vaikka yllämainittu onkin täysin totta, kyllä se unelmointi kantaa. Unelmointi on ihanaa! Pessimisti ei pety, mutta optimisti näkee hyvää siellä sun täällä. Uskoo tulevaan. Jaksaa ylläpitää toivoa.

Nyt kun huomaan vihdoin unelmoivani jälleen, en enää mieti ikäviä asioita niin reilusti kuin aiemmin. Oli aika, jolloin en voinut miettiä mitään muuta kuin niitä ikäviä juttuja, olokin oli sen mukainen! Ennen pelkäsin huomista, nyt jaksan keskittyä nykyhetkeen.

Päässä pyörii nyt käsitöihin, etenkin MadRan Neuleeseen liittyviä unelmia. Pyörittelen mielessäni erilaisia sukkamalleja, mallistoja, tuotteita, ehkä jopa vähän suurempaakin kuin nykytilanteen tilauksesta tekeminen.



Kuva: Mama Dweeb



Ja se unelmointi saa mut jaksamaan arkea. Nyt kun olen oppinut todella olemaan myös läsnä arjessa, enkä vain elä siellä tulevassa niin unelmointi tuntuu ihan täysin erilaiselta kuin ennen. Vapauttavalta. Iloiselta. Joskus toki turhauttavalta, kun haluaisi kaiken nyt heti. Ennen tituleerasin itseäni hyvin kärsimättömäksi, kaikki-mulle-tänne-heti-nyt-ihmiseksi, ja viimeisen puolen vuoden aikana olenkin saanut huomata, että asia ei ole niin. Se tekee unelmista selkeämpiä. Viitsii vain mutustella mielessään asioita, kirjata ylös sinne ja tänne - kunnes joku päivä tapahtuu se toteutusvaihe:



Kuva: Quote Addicts



Mistä sinä unelmoit?

Tänä vuonna jo valmistuneita

Tänä vuonna on valmistunut töitä jo hurja määrä, ja lisää valmistuu jatkuvasti. Tekovaiheessa vielä naisten neuletakki, miesten Suomi 100-villasukat, sekä valokuvausrekvisiittaa vauvakuvauksiin.

Nämä jättipalmikkosukat saivat inspiraationsa työkaverin haaveesta pinkeistä villasukista.

 

Naiselliset ylipolvensukat Novitan 7-veljeksestä.

 

Palmikkosukat Novitan 7-veljestä Polaris

 

Neulesetti lahjaksi helmikuussa syntyneelle sukulaisvauvalle Novitan Baby Woolista.

 

Virkatut korit omaan sisutukseen.

 

Naiselliset nilkkasukat tilaajan toiveiden mukaisesti.

 

Korisetti silkkinauhoilla.

 

Neulottu tyynynpäällinen luonnonvalkoisesta Trikookuteesta.

 

Toukkapussi lahjaksi sukulaisvauvalle.

 

Syntymäpäivälahjaksi tilattu yksisarvis-pehmolelu.

Ankkurisukat intrasianeuleena, lankana Novitan 7-veljestä.

 

Monsteripöksyt koossa 92cm.

 

Sukulaisvauvalle lahjaksi pupupehmo.

 

Ekoteko: virkatut pesulaput