Näytetään tekstit, joissa on tunniste kudonta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kudonta. Näytä kaikki tekstit

15.9.2016

Mitä tekisin jos en neuloisi?

Kysyin mieheltäni eilen illalla: Mitä mä tekisin jos en neuloisi? 

Viimeisen viikon aikana olen neulonut aamulla useamman tunnin tilauksia ja illalla "omia töitä" useamman tunnin. Aikaa siis tuhrautuu puikot kädessä aikamoinen lovi vuorokauden tunneista. 

Miehen vastaus oli selkeä: "sä varmaan lukisit, kävisit lenkillä, kirjoittaisit tarinoita tai sit vaan askartelisit."

Totta.

Neulominen on mulle kuin henkireikä. Päivä ei ole hyvä, jos en ole saanut viettää aikaa lankakerän ja puikkojen parissa. 

Tällä hetkellä se on ihan hyvä näin.

No, mitäpä sillä useamman tunnin neulomisella päivittäin sitten saavuttaa? 

Tässä kuvia ja muutama sananen valmistuneista töistä tässä viikon sisässä:



Yhteensä viikon aikainen saldo kulutetuista lankakeristä... Yhteensä 550g lankaa!


Ensimmäisenä tällä viikolla valmistui metsänvihreät palmikkosukat, joissa koristeena palmikkoja, puunappeja ja pitsinauhaa. Lankana Novitan 7-veljestä, napit prismasta askarteluosastolta ja pitsinauha Tallinnasta Karnaluksista.


Seuraavana valmistui kälyn vauvalle peitto virkaten. Viimeistelyn se vielä tosin saa, kunhan tilaamani valkoinen fleece-kangas ja silkkinauha saapuvat. Kokonaiskuvaa siis tulossa myöhemmin! 
Lankana Novitan Baby Wool sekä Aaria. Valkoinen reuna on simppeli röyhelö, sillä alunperin ajattelemani pitsi ei ollutkaan mielestäni hyvä tähän peittoon. Baby Woolia kului yhteensä 5 kerää, Aariaa 2 - yhteensä siis 350g!


Tein myös Kalenterimanian blogiin ohjeen virkattuun kirjanmerkkiin, joka on helppo tehdä kenen tahansa - vaikkei olisikaan aiemmin virkannut.


Mies rupesi valittelemaan jalkojen palelemista lähestulkoon ajallaan, joten nappasin pari kerää Novitan Polaris-lankaa. Äkkiäkös tämmöisessä vakavassa Neuloosissa sukat vääntää, vaikka koko onkin 45. 

Iloinen ja onnellinen mies vetäisi lämpimät sukat jalkaansa tänään töistä tullessaan.

Puikoilla on viikon kolmannet villasukat ja nyt aloitan jopa itselleni tekemään ranteenlämmittimiä, katsotaan tuleeko valmista vai jääkö ne puolitiehen - suutarin lapsella kun ei ole kenkiä. 
(Eipä ole vielä lapsellekaan villasukkia tehtynä...)

1.9.2016

Kaksi erilaista työskentelytapaa

Pian häämöttää toiminimen perustamisen ensimmäinen vuosipäivä! Mihin aika onkaan hävinnyt?

Yrittäjyys on ollut mukavaa. Huonojakin puolia tähän tietty mahtuu, mutta onneksi näin pienellä toiminnalla vielä ei niitä huonoja kasaudu liiaksi asti. Kuluneen vuoden aikana olen kokeillut kahta erilaista toimintatapaa, millä saisin työstä itselleni mahdollisimman jouhevaa, mukavaa ja mielekästä.

1. Ensimmäisenä päädyin tekemään montaa tilausta samaan aikaan, parhaimmillaan keskeneräisiä tilauksia on ollut kymmenen, ja niitä valmistui hyvin tasaiseen tahtiin. Jossain vaiheessa tämä toimintatapa alkoi tökkiä, sillä se tunne, että niin monta työtä on kesken oli jokseenkin lamaannuttava. Välillä oli päiviä kun en saanut poimittua käteeni yhtäkään ainutta tilausta, sillä ajatus kymmenestä keskeneräisestä työstä sai kavahtamaan. Mukavinta kuitenkin oli se, että jos yksi tietty tilaus ja sen tekeminen ei ollutkaan "sen päivän juttu", oli helppo jatkaa jotain toista tilausta. 

Tästä tulee mieleen se kun lähdin toteuttamaan pian tasan vuosi sitten lokakuun alussa tulleita tilauksia. Viidet tennarisukat tilattiin isänpäivälahjaksi - minähän lupauduin. 

Päätin tuolloin, että teen kaikki viisi samassa tahdissa. Tennarisukat eivät olleet kovin pienitöiset! Välillä meinasi usko loppua, mutta mä selvisin siitä ja viidet tennarisukat lähtivät maailmalle isänpäiväksi. 




2. Nyt olen siirtämässä toimintaa pikkuhiljaa "tilaus kerrallaan"-mentaliteettiin. Ensin yritän viimeistellä jo keskeneräiset tilaukset aikataulussa joka on sovittu tilaajien kanssa, jonka jälkeen vastaanotetut tilaukset neulon tai virkkaan järjestyksessä. Keskeneräisiä tilauksia saisi olla kerrallaan max 2kpl. Se voinee olla loogisin tapa kuitenkin toteuttaa mahdollisimman tuottavasti ja mukavasti. 

Tätä olenkin jo aiemmin soveltanut vielä harrastelija-vaiheessa ollessani. Sain viime syksynä suuren kasan tilauksia lasten kettuhuiveista, ja jokaiselle halukkaalle jaoin ns. vuoronumeron. Tein yhden tilaajan huivin/huivit kerrallaan ja siirryin jonossa seuraavaan. Se toimi.